Dino

Meidän 3 -vuotias tyttö
on jotenki nyt ihastunut
dinoihin.


"Ostetaanpa mulle dino!" tokas yks päivä.

-Mää luulen, että se on ohimenevä toive.
Millasta oot aatellu?
"Sellasta, jolla on jalat, ja käjet, ja pää.. 
Korvat, silmät.. (mietiskelee samalla). 
Ja niitä piikkejä seläsä."
-Joo-o. Onko väri toivetta? 
Onko se kova, vai pehmeä?
"Tyttöjen värinen. 
Se vois olla pehmeä."
-Voisko sen ommella?
"Joo!"
"Ei kuitenkaan pelottavaa."

Tästä lähdettiin liikkelle;
ajatuksia kasaamaan
ja mallia tuumaileen.

Pinkkiä joustocollegea,
pikkukivet trikoota,
pumpulia,
valkosta karvakangasta,
ja tyllirusetti.
Ja vähän kangastussia.
Siinä se sitten on.







Prototyypiksi oikeen hyvä.😊

Toki matkan varrella hoksaa kaikkea, 
mitä seuraavaan pitää muuttaa.
Uutta kehiin, 
kun kaavan saa piirreltyä.

Ja pääasia:
tyttö ihastui ja otti unikaveriksi.💗

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanakiitos kommentistasi💗

Virkkaus vei voiton

 Neuloa, vai virkata? Viime aikoina virkkaaminen on vienyt voiton. Tälläkertaa kohteena oli mustekala. Jos olisin tiennyt kuinka töisevä täm...