Syksylle pipot

Lehti puusta variseepi,

päivä yötä pakenee.

Lintu pieni syksyn tieltä

kesämaille rientelee..

Nyt on syksyn tuntua ilmassa.

Lenkkipolulla tuli tuo laulu mieleeni,

kun kivasti värikkäitä lehtiä leijaili puista maahan.

Toisaalta haikeaa;

kesä alkaa olla ohitse,

mutta silti niin kivaa;

tunnelmallista.

Syksyn maisemat ovat päivällä niin värikkäitä,

illalla on kiva sytytellä kynttilöitä ja muita tunnelma valoja.

Saa ihan kaikessa rauhassa vetäytyä sohvan nurkkaan oleskelemaan.

Tykkään!

Näistä syksyn ajatuksista tulikin tarve tehdä tylleröille uudet pipot.

Jokainen sai valita itse haluamansa mallin, kankaan ja muut tarpeet.

Tällaiset niistä sitten tuli.

Tämän heijastavan rusetin halusi tytär ehdottomasti saada omaan lakkiinsa.

Onhan se tärkeä, kun kummitäti on sen hänelle virkannut.

Mielestäni todella hyvä idea neuloa/virkata heijastavaa lankaa

normi langan sekaan. 

Joskus kokeiltiin, kyllä heijasti hyvin (näkyi pimeässä).

Tylleröiset halusivat pipoihinsa ehdottomasti tupsut,

jotka toimivat nepparikiinnityksellä.

Koululaiset pyöräilevät pienen matkan kouluun

ja pyöräilykypärän alle ei mahdu tupsu, 

joten sen voi matkan ajaksi ottaa pois.

Tunnelmallisia päiviä teille!❤

Kaikki kankaat on Nappinjalta. Käsin ommeltavat nepparit Prismasta. Tupsut Paapolta. Panda -kuva Viljamin Puotista. Kaavana oma tekele päänympärysten mukaan.

Timanttihuppari

Ei kaada oppi ojahan,

Ei tunge tieto turmahan,

Ei taito työstä työnnä;

Vaan kätten työ ja ahkeruus,

Ja hengen työ ja toimekkuus

Tuo tyydytyksen parhaan.

Siis tarmokkaasti toimintaan,

Ja hartahasti hankkimaan

Vain valistusta lisää.

~ Otto Kotilainen

Ekaluokkalainen toivoi kouluun itselleen hupparia,

kun edellisestä oli jo kasvettu isoksi.

Tähän valikoitui timanttipaidan-kaava,

josta muokkasin hupparin.

Samalla kokeilin kauan mielessä pyörinyttä ideaa;

hupun nyöriin turvalukko, johon voi yhdistää korun.

😊

Tämä malli osoittautui aivan huipuksi!

Mutta suureksi harmiksi,

tikkikangas nyppyyntyi pesussa 😓

Äääh!

Kyllä oli tyttärellä suuri harmitus,

kun laittoi pyykkiä kuivumaan, ja huomasi 

huippuhupparin nyppyyntyneen.

Ei auttanut, 

vaikka nypynpoistajalla rohmuttiin nyppyjä,

sitä jäi silti.

Nno,

kyllähän tuota voi kuitenkin pitää,

ainakin "koti-paitana".

Ehkä paidan nyppyyntyminen antaa aihetta ommella uuden. 😇

Tähän ompeluun saattaa kuitenkin mennä tovi jos toinenkin.

Meillä nimittäin viikonlopun aikana tapahtui sellainen käänne,

että tällä samaisella ihanaisella ekaluokkalaisella

todettiin diabetes.

Nyt elellään tiivistä sairaalaelämää,

jonka jälkeen,

useamman kuukauden,

kotona saa olla skarpinpi.

Muuten; tiiätkö mikä on diabetes?

Siitä voisin skriivailla joku kerta lisää.

Joskus elämä yllättää

ja kääntelee kelkan suuntaa

erilaisille poluille.

Näillä mennään,

opetellaan 

ja totutellaan uudenlaiseen elämään.

Kaikesta huolimatta;

 hyvää tätä päivää just sulle!❤