Dino ja peura


Nahkaiset nystyrät,
tuikkivat silmät,
kädet, jotka pyörivät.

Tuli luokse dinofanin,
kurkisti alta tonttulakin,
tämä pikku pehmolelu
-anna sille jouluhali.❤





Kauniina niin olla saan,
kai luoksesi jäädä saan?
Silitä ja hellästi rutista,
ota syliin, pois älä päästä.
💜


Nuorimmainen joulupakettia auki repi,
peuran pää sieltä ensin pilkisti.


On sanonta,
tai uskomus oiva,
jokainen itse voi kuvitella;
jos näet peuroja,
on lähellä tonttuja.


Tämä peura nuorimman uneen tuudittaa,
rauhaisat unet toivottaa.
Kainaloon pääsee nukkumaan,
aamuisin leikkeihin pääsee mukaan.
💝


Näitä pehmoja äiti lapsilleen ompeli,
rakkautta ja lämpöä saumoihin siirteli.
On lahjassa ajatus tärkein,
sen voi kokea kaikin aistein.

Kaikista sykähdyttävin lahja oli tämä;
pikkuinen, ruttuinen, kyhätty mytty,
jonka lapset rakkaudella olivat tehneet.



Ihanaa tätä päivää!❤

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanakiitos kommentistasi💗

Virkkaus vei voiton

 Neuloa, vai virkata? Viime aikoina virkkaaminen on vienyt voiton. Tälläkertaa kohteena oli mustekala. Jos olisin tiennyt kuinka töisevä täm...