Virkkaus into

Virkkuukoukku on koukuttanut tämän äidin aivan totaalisesti syövereihinsä.
Miten ihanaa on luoda uutta.
Istahtaa hetkeksi sohvalle, seurata lasten leikkejä,
kädessä pehmeä lanka ja virkkuukoukku.
Antaa ajatusen lentää, 
tehdä just sellaista kuin itse haluaa,
ilman ohjetta,
koukuttaa menemään.


Ensimmäisenä oli visio tästä ilmapallolla leijailevasta pupusesta.
Tämä on narusta vedettävä soittorasia.
Hiirikin tuli pupun kaveriksi leijailemaan,
kun tarvitsi painoa enempi.


Sitten pieni joutsen,
pitsisiipineen.


Ja nalle ilmapallon kanssa.
Kaikki soivia leluja.

Sen jälkeen mietiskelin,
voisiko nukkea tehdä virkkaamalla.
Poika sellaista,
koska nuorimmallamme ei ole vielä omaa pikku kaveria.
Siispä kokeilin..


Ja onnistuin.
Sitten vaatetin.




Tähän ihastuttiin,
nimettiin Tuureksi,
ja toivottiin tyttönukkea.
Sen myös tein.❤



Ja Ninni-tytölle kaveri;
Balleriina-Miisa.




Näitä koukuttaessa
parasta on se,
että alkuvaiheessa ei tiedä millainen lopputulos on.
Vaikka jonkunlainen visio voi olla päässä,
se saattaa vaihtua kesken tekemisen.
Mutta valmista on vasta sitten,
kun itse olen tyytyväinen.

Koukkusin joululahjaksi hassun neitijoutsenen,
jonka pitkät jalat roikkuvat hyllyn reunalta.



Lapset toivoivat myös vanhoihin nuken rattaisiin uusia päällisiä,
edellisten revenneiden tilalle.
Virkaten tämäkin,
mopparilangalla ja paksulla koukulla.



...näitä katsellessa,
voi kai todeta,
että : 
Olen jäänyt totaalisesti koukkuun!😁

2 kommenttia:

  1. Oi että! Niin kauniita. Sinulla on kyllä taito hyppysissäsi.

    VastaaPoista

Ihanakiitos kommentistasi💗

Virkkaus vei voiton

 Neuloa, vai virkata? Viime aikoina virkkaaminen on vienyt voiton. Tälläkertaa kohteena oli mustekala. Jos olisin tiennyt kuinka töisevä täm...